Eilen, ihana aurinkoinen päivä. Tuntui ihan kesältä ja toivottavasti myös säät jatkuvatkin kesäisinä. Aamulla sain käytyä aamulenkillä, vaikka meno oli hieman takkuista. Sitten muutaman tunti siivoamista ja eikun ulos. Kävin ystävän kesänviettopaikalla ja siellä istuttiin pari tunti auringossa. Ja mitäs tapahtui? Samoin kuin joka ikinen kesä ensimmäisellä auringonpaisteella. Iho paloi! Miten en opi laittamaan aurinkorasvaa heti?! Ei käynyt pienessä mielessäkään, vaan nytpä on aurinkorasva purkki eteisessä valmiina. Täällä on viikon sisällä tullut niin kesäiset maisemat. Joka paikka vihertää ihanasta. Nyt taas tuntuu siltä, että oispa ihana jo jäädä kesälomalle... Vaan töitä vielä KAKSI kuukautta ennen kuin se ihanuus alkaa.
sunnuntai 31. toukokuuta 2015
perjantai 29. toukokuuta 2015
Raskaan viikon lopetus
Täytyy myöntää, on ollut hyvin raskas viikko. Onneksi on perjantai ja mennään kohti uutta viikkoa. Eipä se elämä aina ole niin ihanaa ja kaikki ei todellakaan suju niin kuin on suunnitellut. Joskus se tuo eteen hyvinkin yllättäviä asioita. Mutta nyt on onneksi saatu poikasen kaikki rästissä olevat koulutehtävät tehtyä (tai siis kyllähän se ne ihan itse teki). Olihan ne aika työn takana ja siinäpä ne illat meni, kun istuttiin niitä tehdessä. Eipä siinä energiaa enää muuhun riittänyt. Suunnittelin, että alkuviikosta käyn aamulenkillä, kun työt alkoi hieman myöhemmin, mutta yksinkertaisesti en päässyt sängystä ylös. Olin jotenkin todella väsynyt. Loppuviikosta sitten jotenkin stressi laukesi ja innostusta riitti vähän urheillakin. Päästiin käymään peräti pärnällä (jossa on pururata) sauvakävelemään ja vähän juoksemaan. Siellä on muutama aika kiva mäki, jossa treenattiin kyykkykävelyä ja juoksuspurtteja.

Tänään kotiin päästyä aloittelin jo vähän siivoilemaan, kun huomenna on tarkoitus siivota kunnolla. Ja sen päälle jaksoin lähteä vielä rullaluistelemaan, vähän niin kuin päätä tuulettamaan. Nyt on kaikki taas suht hyvin ja poikasella alkoi ansaittu kesäloma. Toivottavasti ilmatkin alkaa olemaan kesäisiä.
Ansaittua kesälomaa kaikille koululaisille ja opiskelijoille :).
Sekä onnea valmistuneille ja ylioppilaille!
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Retkuilemassa
Viikonloppuna käytiin retkeilemässä, kun kerrankin sää suosi. Poikanen ei suostunut lähtemään mukaan, mutta tyttö kuitenkin läksi. Tuuli oli aikamoisen kova, mutta ei se siellä metsässä häirinnyt. Kovassa tuulessa puut ihan vääntyi ja sit niistä kuulu sellainen ihme ääni. Välillä pelotti, että karhuko siellä murisee... Nuotiopaikalle, kun päästiin, niin vettäkin ripsi välillä, mutta onneksi sadekuurot meni nopesti ohi. Tytär erehtyi katsomaan säätiedotusta, joka lupasi kaiken lisäksi ukkosta. Sit siinä paniikissa taivaalle tähyilemään näkyykö ukkospilviä, ei onneksi näkynyt eikä kuulunut. Matka olikin yllättävän pitkä nuotipaikalle, kun vatsat kurni nälästä. Poispäin tullessa matka menikin huomattavasti nopeammin, kun oli masut puolollaan ja sokerivarastot täynnä. Vaelluskengät hankasi edelleen edestä, mutta ei enää niin pahasti kuin viimeksi. Käveltiin sama reitti viime syksynä, mutta silloin se tuntui huomattavasti lyhyemmältä.

perjantai 22. toukokuuta 2015
Treenit ja ruoka, hyvin maittaa
Olen taas saanut aikaiseksi käydä salilla. Nyt oon muutaman viikon käynyt säännöllisesti vähintään kaks kertaa viikossa. Jotenkin on tuntunut hyvältä. En noudata enää orjallisesti mitään saliohjelmaa, mutta pyrin tekemään ja soveltamaan opittuja liikkeitä. Se on sopinut hyvin ja jalka on pysynyt kunnossa. Taisi tehdä tauko hyvää ja sai rauhassa miettiä jatkoa. Jospa se innostus tässä kasvaisi entisestään. Ja mikä parasta, myös mies on päässyt mukaan (alkaa sen olkapää kuntoutua :) ), joten ei tarvii yksin mennä, ainakaan joka kerta.
Lapsukaiset kotiutuvat tänään illalla. Outoa, ettei poikanen lähde kahteen ja puoleen kuukauteen mihinkään. Sillä on viimeinen viikko toppia, jonka se suorittaa kotoa käsin. Meinasi vaan eilen iskeä ahdistus kaupassa, kun nyt on viikollakin tehtävä ruokaa. Mitenkähän siihen taas sopeutuu :D: Mutta eiköhän se täällä sen verran kiukuttele nälkäänsä, että on ruokaa tarjolla. Nopeasti sitä vaan tottuu, et on viikot kahdestaan ja ei tarvii, kun itsestä pitää huolta.
Noo... hetihän sitä piti ruveta parempaa iltapalaa väsäämään. Tein kanapiirakkaa ja sit testasin uutta piirakan ohjetta, parsa-parmankinkkupiirakkaa. Ohjeen löysin kermaruusun sivuilta joten alkuperäinen ohje löytyy sieltä (http://www.kermaruusu.com/ ). Pohjan tein molempiin piirakoihin mun omalla perinteisellä gluteenittomalla ohjeella. En luovu siitä ja en ees enää kokeile muita piirakkapohja ohjeita. Miksi vaihtaa hyväksi havaittua.
Kanapiirakkaan tuli täytteeksi:
450g broileria
200g tuorejuustoa
sipuli
3 valkosipulin kynttä
100g juustoraastetta
paprikaa
mustapippuria
chiliä
suolaa
3 kananmunaa
Ruskista broileri ja kuutioitu sipuli. Mausta. Lisää joukkoon murskatut valkosipulit. Sekoita tuorejuusto, juustoraaste ja kananmunat joukkoon ja kaada pohjan päälle. Paista 200c n. 45min.
Parsa- Parmankinkkupiirakka:
8 kpl tuoretta parsaa
4-8 kirsikkatomaattia
1 pkt parmankinkkua
tuoretta basilikaa
50g mozzarella raastetta
2 dl ruokakermaa
1 dl maitoa
2 kananmunaa
3/4 tl yrttisuolaa
mustapippuria
Kuori parsat, halkaise tomaatit 4 osaan. Lado parsat pohjan
päälle. Halkaise parmankinkut pitkittäin kahtia, kääri suikaleista ruusukkeita
ja laita parsojen väliin. Lisää tomaatit ja basilika. Rouhi pinnalle
mustapippuria.Sekoita keskenään ruokakerma, maito munat ja suola. Lisää juustoraaste ja kaada kerma-munaseos. Paista 180c
n. 40 min.
Hyvää oli!
tiistai 19. toukokuuta 2015
Kyllä kannatti
Viikonlopun reissuun mahtui monenmoista kivaa. Perjantaina päästiin lähtemään suht hyvissä ajoin ajelemaan, mutta kyllähän se meni lähemmäs ilta kahdeksaa, ennen kuin päästiin perille. Saatiin istuskella autossa peppu puuduksissa. Jännä, vaikka oltiin reissussa vain kaksi yötä, niin aika tuntui paljon pidemmältä. Perjantai- ilta oltiin miehen kaverin luona Pornaisissa ja siellä oltiin myös se yö. Lauantaina lähettiin kohti Helsinkiä.
Meidän hotelli oli ihan Linnamäen vieressä, joten koska aikaa jäi ihan reippaasti, päätettiin kuluttaa sitä siellä. Siitä on aikaa vuosia, kun viimeksi ollaan siellä käyty. Linnamäellä on ihan oma tunnelma ja tuoksu :). Laitteisiin ei uskallettu mennä, mutta käytiin Sea Lifessä. Sen jälkeen juotiin kahvit ulkosalla ja seurailtiin Linnanmäen elämää.
Koittihan se ilta vihdoinkin ja päästiin lähtemään kohti jäähallia. Uskaltauduttiin ratikkaan ja päästiin kuin päästiinkin perille asti. Yöllä käveltiin takaisin hotellille. Paikat meillä oli aikasta ylhäällä, mutta hyvin näkyi lavalle. Kun kiivettiin sinne ylös kapeita betoniportaita, niin siinä vaiheessa jo tuntui, ettei ole hyvä idea. Kärsin korkeanpaikan kammosta. No päästiin meidän paikoille ja kyllä silloin rupesi ahdistamaan ja pahasti. Tuntui, että pois on päästävä välittömästi, en voi jäädä. Onneksi se meni kuitenkin ohi ja helpotti viimeistään siinä vaiheessa, kun halli oli täynnä. Mulla oli vielä korkokengät jalassa ja niissä ahdistus tuntui jotenkin korostuvan. Eipä muuta kuin kengät laukkuun ja olin sukkasillani. Eikä varmasti kukaan huomannut. Kun lähdettiin pois, laskeuduin rappuset avojaloin (tuntui jotenkin turvalliselta vaihtoehdolta). Huh, onneksi pääsin alas. Keikka oli aivan mahtava, kyllä kannatti lähtee!
torstai 14. toukokuuta 2015
Vettä sataa ropisee...
Oivallinen päivä siivota, kun katsoo ikkuna ulos. Ajatus oli, että vähän sipistelen, vaan lähti taas homma vähän lapsesta. Nyt on puhdas koti :). Toisaalta hyvä, kun huomenna on lähtö reissuun, niin on sitten mukava palata puhtaaseen kotiin. Hieman vain mietin taas siivouspäivän valintaa,pyhäpäivä, jospa se ei häirinnyt ketään. En todellakaan jaksa arkena töiden jälkeen ruveta siivoamaan.
maanantai 11. toukokuuta 2015
Onnellinen :)
Viikonloppu meni rauhallisissa tunnelmissa, ihanaa, kun molemmat lapsukaiset olivat kotona. Oltiin vaan ja hengailtiin. Ei joutanut edes tietokoneella olemaan :D.
Lauantain suunniteltu piknikki vietettiin jälleen sisällä, keittiön pöydän ääressä. Ei voi mitään. Jospa kesällä olisi tiedossa lämpimiä päiviä, jotta piknikki ulkona onnistuisi. Ruoka maistui hyvälle ja masut tuli pullolleen. Sitten tietenkin täytyi katsoa jääkiekko- ottelu, joka olikin aika jännitävä. Huh, hyvä Suomi!
sopivan kokoinen tuollainen 2 munan kakku. Lounaan kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa, jossa emme ole vielä käyneet. Siellä oli ihanan juhlallinen tunnelma ja ruoka oli hyvää. Meidät ihan ohjattiin pöytään ja saatiin kuohuvat juomat alkuun. Kyseisessä paikassa täytyy käydä toistekin. Kuvia en ottanut siellä, koska en jotenkin tykkää kuvailla ravintolassa.
Tunnisteet:
kakkuja,
keittiö,
muistot,
perhe,
valokuvaus,
vapaa-aika
perjantai 8. toukokuuta 2015
Viikonlopun tunnelmissa
Aamulla kirmaisin aamulenkille, ennen töihin menoa ja sen jälkeen rankka puolen tunnin kahvakuula treeni siihen päälle. Kyllä kannatti, varsinkin kun ajattelee asiaa näin työpäivän jälkeen. Enpä jaksaisi nyt lähtee mihinkään, mutta eipä tarviikkaan. Saa vaan tässä sohvalla löhöillä kaikessa rauhassa viinilasi kädessä ja toisessa suklaata :D.
Harmittaa vain noi mun kävelylenkkarit, mitkä ostin viime syksynä. Vasemman puolen kenkä hankaa edelleen kantapäätä ja aamulla siihen tuli jälleen rakkula, vaikka oli suoja. Huoh... pitäsköhän luovuttaa ja ostaa uudet. Miten voi olla näin hankalaa löytää sopivat kengät. Oon nyt vuoden sisällä ostanut kahdet huonot kengät, mitkä ei todellakaan ole olleet halvimmasta päästä. Mutta ei auta, onhan se varmaan ostettava taas uudet. Kävelen kuitenkin niin paljon.
Viikonloppuna tiedossa kaikkea kivaa. Suunniteltiin, että mennään huomenna piknikille, kun jäi vappuna välistä. Toivottavasti sää suosii. Sunnuntaina tiedossa äitienpäivä lounasta. Toivottavasti on maistuvaa. Viikonloppua vietetään koko perheen voimin, kun tytärkin raahautui kotiin :).

tiistai 5. toukokuuta 2015
Heikkous
Keksit, minun heikkous. Kaikin puolin. Ihan ensimmäiseksi, vihaan keksien leipomista. Ne ei vaan onnistu. En osaa ja joka kerta ne epäonnistuu. Sen jälkeen vannon että oli viimeinen kerta. Eli on kuultu ennenkin :D. Mutta yritän silloin tällöin uudelleen. Hyvin harvoin. Leivoin taas ja ne epäonnistui, joten taas kuultiin, että oli viimeinen kerta. Myöhemmin, kun mietin asiaa, niin taidankin jatkossa leipoa vain keksejä ja leivon niitä, niin pitkään, että onnistun. Eihän noi nytkään jäänyt syömättä eli oli maku suht kohdillaan. Niistä tulee, vaan hirveen näköisiä ja rakenne ei miellytä.
Keksit leivoin uusimman Pirkka lehden ohjeella. Ohje oli niin helppo, et arvelin ettei voi epäonnistua ja jopa poikanen selviää siitä. Kyllähän se auttoikin valmistuksessa, vaan oli keittiö sen näköinen. Haaste oli varsinkin suklaan pilkkominen, kun piti kokeilla kaikki mahdolliset keinot kaulimesta lähtien. Noo ei ainakaan mielikuvitusta puutu.
Heikkous on myös niiden syöminen. Meille ei ostella keksejä, kun syön koko paketin kerralla. En voi lopettaa ennen kuin paketti on tyhjä. Keksit on vaan niiin hyviä. Toisaalta aika ärsyttävää, kun ei voi ostaa keksejä kaappiin pahan päivän varalle, kun ei ne siellä säily. Ne kummittelee ja huutaa minua heti syömään ne ja sitten syön.
Popcornsuklaacookiet
1 levy (200g) Karl Fazer Popcorn- suklaata
125g voita
1 1/2 dl sokeria
1 muna
2 1/2 dl jauhoja (käytin gluteenittomia ja laitoin hieman enemmän)
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Rouhi suklaa veitsellä karkeaksi rouheeksi. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää muna ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita lopuksi suklaarouhe.
Leivo taikinasta tanko ja jaa se 32 osaan. Nosta palat leivinpaperin päälle kahdelle pellille. Painele keksejä hieman litteämmäksi.
Paista 175 astetta, n.15min.
perjantai 1. toukokuuta 2015
Vappu ähky
Vappua vietetty rauhallisesti ihan kotosalla. Eilen paistettiin gluteenittomia munkkeja ja täytyy sanoa, että vihdoinkin onnistuivat erinomaisen hyvin. Tuli tosi kuohkeita ja melkein saman makuisia kuin vehnäjauho munkki. Olin tooosi tyytyväinen. Söin niitä kolme ja siihen päälle pari lasia simaa, niin oli sokerihumala taattu. Toivottavasti muistan ensi vuonna tehdä samalla ohjeella. Mietin tuossa, et milloinkahan oon viimeksi syönyt munkkeja. Taitaa olla ainakin pari vuotta aikaa. Viime vappuna olin dieetillä, joten jäi munkit välistä. En syö munkkeja kuin vappuna.
Tänään aamusta käytiin heittää tunnin juoksu lenkki. Hyvin kulki juoksu, kun oli illalla sellainen hiilaritankkaus. Sen jälkeen oli tarkoitus lähteä vappupiknikille, vaan sotki keskiviikko- torstain lumimyräkkä suunnitelmat. Sen jäljiltä lunta on edelleen maassa. Syötiin sit eväät ihan kotosalla keittiönpöydän ääressä. Tarjolla oli kasvisleipiä, kanasalaattia ja savulohitäytteisä wrappeja. Loppu päivä onkin sitten vaan syöty ja löhöilty. Sekä tietty katsottu jääkiekkoa, joka ei nyt päättynyt kovin hyvin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)