Siis tämä mun elämä. Juuri kun eilen kehuin, että kyllä tämä tästä.
No päätin eilen iltapäivällä leipoa minttukrokantti- muhvineita. Uuni lämpenemään ja yleiskone päälle. Vuorossa oli suklaalevyn pilkkominen. Siinä sitten otin veitsen suojakotelosta ja samalla viilsin vasemman nimettömän sormenpään auki, hetken tuntu että koko maailma pysähty ja päässä sumeni. Äkkiä talouspaperia haavan ja hetken päästä uskalsin katsoa lopputulosta. Ei juma mikä haava, tosi syvä ja näytti siltä että sormenpää on ihan irti. Kaikki ihme jutut näkyi haavasta. Ja eikun terkkariin. Lääkäri ompeli parit tikit ja sormi pakettiin. Onneksi mieheni sattui olemaan työvuorossa (on sairaanhoitaja) niin oli hoitamassa siellä minua.
Kotiin päästyä puudutus lakkasi ja älytön jomotus sormessa, joten eikun kaiva särkylääkkeet esille.
Onneksi sain edes edellisen yön nukkua, kun viime yö meni taas valvoessa. Nyt koko yön hampaan sijasta jomotti sormea.
 |
| Otetaanhan taas särkylääkettä! |
Sain kuitenkin muhvinit tehtyä ja hyviä olivat. Päälle tein banaaninmakuisesta massasta kukkia ja perhosia. Nammm....
Parempia aikoja odotellessa...
Kiva blogi! :-))
VastaaPoistaKiitos :).
VastaaPoista