Pähkäilyä

Tänään onkin ollut pähkäilyä kerrakseen, mutta päällimmäisenä varmaan se aloitanko taas tiukan dieetin vai en... hmm... en osaa vieläkään päättää. Jotenkin on nyt tullut lipsuttua sairastelun myötä niin paljon, että masu rupeaa ahdistamaan ja kaipaan treenaamista täysillä. Dieetin myötä saisin myös uudet treeniohjelmat :). Entiset tökkii jo niiiin pahasti.

Jos ilmoittaudun mukaan, niin edessä olisi taas aikamoiset 10 viikkoa. Toisaalta ei huvittaisi ollenkaan, mutta.... Onhan siinä hyvät puoletkin. Ja minulle sopii sellainen, että toiset sanoo mitä ja miten syön ja treenaan. Miehän teen, just niin kuin käsketään :D.  On se niin helppoa, kun ei tarvitse itse miettiä mitähän söisi ja mitähän tekisi. Paitsi näissä dieeteissä, ne aamulenkit tökkii niin pahasti. Nyt, kun on jo niin pimeääkin aamuisin, että tekis mieli vain vetää peittoa korviin, kun kello soi.

Nyt tätä kirjoittaessa alkaa kyllä tuntua, että menen mukaan.
Kyllähän siinä sivussa myös miehenkin kunto kasvaa ja sekin laihtuu. Ihana kun on sellainen mies, joka innostuu näistä mun jutuista ja treenaa mukana <3.( Paitsi yleensä se kehittyy paremmin kuin mie ja sekös minua ÄRSYTTÄÄ!!!). Pientä kilpailua pitää olla, hyvässä mielessä ;).

Mutta nyt kahvakuulat esiin ja jumpalle.

Mun kahvakuula perhe