Retkuilemassa

Viikonloppuna käytiin retkeilemässä, kun kerrankin sää suosi. Poikanen ei suostunut lähtemään mukaan, mutta tyttö kuitenkin läksi. Tuuli oli aikamoisen kova, mutta ei se siellä metsässä häirinnyt. Kovassa tuulessa puut ihan vääntyi ja sit niistä kuulu sellainen ihme ääni. Välillä pelotti, että karhuko siellä murisee...  Nuotiopaikalle, kun päästiin, niin vettäkin ripsi välillä, mutta onneksi sadekuurot meni nopesti ohi. Tytär erehtyi  katsomaan säätiedotusta, joka lupasi kaiken lisäksi ukkosta. Sit siinä paniikissa taivaalle tähyilemään näkyykö ukkospilviä, ei onneksi näkynyt eikä kuulunut. Matka olikin yllättävän pitkä nuotipaikalle, kun vatsat kurni nälästä. Poispäin tullessa matka menikin huomattavasti nopeammin, kun oli masut puolollaan ja sokerivarastot täynnä. Vaelluskengät hankasi edelleen edestä, mutta ei enää niin pahasti kuin viimeksi. Käveltiin sama reitti viime syksynä, mutta silloin se tuntui huomattavasti lyhyemmältä.